URHEILUTILAT tälle vuosituhannelle yhteistyöllä

Porvoossa ollaan syystä huolissaan koulujen ja päiväkotien kunnosta, sisäilmasta sekä korjausten etenemisestä. Onneksi vaikuttaa siltä, että vihdoinkin varsinkin vanhempien aktiivisuuden ansiosta asiat etenevät hitaasti kohti parempia ja puhtaita tiloja. Näiden isojen ongelmien lisäksi monia liikunnan harrastajia kiusaa Porvoon liikuntatilojen huono kunto.

Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa vaikka mitä liikuntaa, mutta kiinteistöjen kunto laahaa onnettomassa alkuperäisessä viime vuosisadan kunnossa. Juniorijäähalli on romahtamisvaarassa, iso jäähalli nuhjuinen, kulahtanut ja kaipaa kipeästi vähintään kunnollista pintaremonttia. Aurorahallia voidaan pitää vielä auki virkamiesten mukaan, Kokonhalli ja Suistohalli ovat vähintään surkeassa epäsiistissä kunnossa. Kaupungin vuokratontilla oleva yksityisen pitämä tennishalli ei ole tästä joukosta poikkeus. Joukon jatkoksi ilmoitettiin nuorten aktiivisessa käytössä oleva leirikeskus Övik.

Turrummeko epäsiisteihin liikuntatiloihin? En mitenkään pysty ymmärtämään, että liikuntatilojen sekä muiden tärkeiden kiinteistöjen kunto annetaan mennä tähän onnettomaan siivottomaan jamaa. Juniorijäähalli suljettiin romahtamisvaaran takia. Miten viime kevättä ei käytetty kattorakenteiden tutkimiseen ja kesää korjaustoimenpiteille? Jäätävän huonosti hoidettuna projektina juniorihalli on nyt suljettuna silloin kun harrastajat tarvitsevat sitä eniten. Mitä tämä merkitsee jääkiekkoilijoille, taitoluistelijoille ja koululiikunnalle? Esimerkkinä 7–8 -vuotiaat taitoluistelijat käyvät arkisin aamujäillä kello 7 ja nämä pienet lapsoset käyvät Järvenpäässä asti harjoittelemassa keskimäärin kerran viikossa, jotta saavat jääaikaa.

Miksi siis urheilutiloja, kouluja, päiväkoteja korjataan vasta kun on oikeastaan myöhäistä? Tilojen ylläpito ja faceliftaus pitäisi olla jatkuvaa eikä ainoastaan kerran neljännevuosisadassa tapahtuva projekti kun tilat on päästetty jo siihen jamaan että vaihtoehtona on sulkeminen ja uuden rakentaminen ja kaupungin lisävelkaantuminen.

Kaupungin pitäisi tukea aktiivisemmin myös yksityisiä projekteja joissa esimerkiksi seura- ja vanhempien aktiivisuuden ansiosta saadaan upeita projekteja käyntiin pääosin yksityisen rahoituksen turvin. Näin saadaan kaupunkiin arvokasta infrastruktuuria joka tukee nuorison ja miksei vanhempienkin harrastusmahdollisuuksia. Kaupunki voisi tukea projekteja esimerkiksi kaavoituksen tai edullisempien vuokrien muodossa. Vastineeksi kaupunki hyötyy liikunnan tuomista terveysvaikutuksista ja alentuvista terveydenhuoltokuluista kuntalaisille. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistoiminnasta on Kokonniemeen rakennettava uusi palloiluhalli, joka näyttää onneksi menevän vihdoin eteenpäin useiden mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen.

Ajatellaanpa avoimesti ja laajalla perspektiivillä mitä tapahtuu kun vaikka Suistohalli on tiensä päässä. Seurojen yhteistyö ja voimien yhdistäminen kaupungin kanssa hyödyntäisi kaikkia osapuolia. Porvoossa on esimerkiksi paljon eri kamppailu- ja muiden lajien harrastajia sekä maailmanluokan valmennusosaamista. Voisiko kaupunki ja seurat yhdistää voimiaan ja aloitaa yhteistä projektia jossa luodaan Porvooseen monia eri lajeja tukeva urheilukeskus katsomoineen, josta löytyy eri eri seura- ja lajikohtaiset vaatimukset täyttä- vät tilat sekä yhteiset oheistoimintoja varten tarkoitetut tilat kuten kunnon saunat, kuntosalitilat, toimistot jne. Kun välttämätön infrastruktuuri saadaan rakennettua kannattaa sitä hyödyntää mahdollisimman paljon.

Tärkeää on liikuntaharrastukset ja monipuolisuus, hyvät kaverit, puhtaat, turvalliset tilat ja iloinen mieli.

Nina Uski
Kaupunginvaltuutettu (KOK)
sivistyslautakunnan varapj.
kuntavaaliehdokas nro 87

URHEILUTILAT tälle vuosituhannelle yhteistyöllä