Aikalisä kouluverkolle, parempi suunnitelma lapsille

tuorilan-kouluPorvoon sivistysverkkoselvitys on herättänyt paljon huolta ja keskustelua vanhempien keskuudessa. On myös ihmetelty kaupungin tila- ja toimitilapalvelujen korjauskustannusten tasoa, jotka ovat perustuneet oletuksiin, ei todellisiin arvioihin (US 8.11. s 4-5). Vanhemmat ovat arvioittaneet alan ammattilaisilla koulurakennusten kuntoa. Puutteita on mutta hintalaput ovat ihan toisen tasoisia.

Sivistysverkon osalta kaikkea tietoa ei ole vielä päättäjien saatavilla, vaikka joulukuussa pitäisi jo päättää sivistysverkoston tulevaisuudesta. Näiden arvioiden valossa päätökset eivät näyttäisi perustuvan todellisiin kustannuksiin, jos tavoitteena on kestävä, turvallinen, terveellinen, kustannustehokas ja ajanmukainen palveluverkko. On toisaalta myös väärin, että roikotetaan lapsia, opettajia ja vanhempia löysässä hirressä vuosikausia kun ei osata kertoa selkeää suunnitelmaa mitä ollaan tekemässä.

Sivistysverkkoselvityksen pitäisi olla strategisesti ohjaava ja eteenpäin suuntaava väline miten oppimisympäristöjä kehitetään vastaamaan tulevaisuuden oppimiseen varhaiskasvatuslain ja opintosuunnitelman mukaisesti vuodesta 2026 eteenpäin. Selvityksessä olisi pitänyt tuoda esiin mm. pedagoginen näkökulma ja turvata oppituntien määrä. Siinä olisi voinut olla vertailu, mitkä erot syntyvät kyläkoulujen ja isompien kouluyksiköiden tarjonnassa, opetuksen laadussa ja tuntikehyksissä sekä monipuolisessa tarjonnassa esim. kielikoulutusten osalta. Lähdettiin taas väärästä päästä peffa edellä puuhun tekemään seinäremonttia, ja sitä sanotaan sivistysverkoksi. Tavoitteenahan on, että meillä olisi kustannustehokas palveluverkko, joka luo edellytykset hyvään oppimiseen Porvoon alueella sekä mahdollistaa laadukkaan opetuksen myös tulevaisuudessa. Mutta selkeää koulutuksen ja opetuksen kehityssuunnitelmaa ei edelleenkään ole!

 Meillä on raskas investointiohjelma, jolla on myös takaisinmaksuaika. Selvityksessä pitäisi avata kiinteistöihin liittyviä käyttö- ja investointikustannuksia, kuljetuskustannusten kehitystä ja henkilöstökustannuksia eri vaihtoehdoissa mahdollisen uuden palveluverkon tai nykytilan jatkuessa vuonna 2026 ja siitä eteenpäin. Inhimillistä puolta ei myöskään saa unohtaa pelkkien eurojen valossa: mitä muutokset tarkoittavat lapsiperheille, henkilöstölle, ym. toiminnalle koulujen puitteissa. Myös johtamisjärjestelmää on ajanmukaistettava.

Sisäisten vuokrien selvitystyö on kesken, ja uusien tilojen investointi tarkoittaa sisäisten vuokrien nousua. Korjausvelkaa on kertynyt. Toimitilapalvelun arviot koulujen remonteista kummastuttavat kun niitä ei tähän saakkakaan ole otettu huomioon jos on arvioitu koulurakennusten korjaustarpeita. On huomattavasti halvempaa, että kyseiset kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa, niitä tarvitaan vielä kun selkeää suunnitelmaa ei ole ja niiden jälleenmyynti arvo on säilytettävä.

Investointiohjelmakin mietityttää onko se optimaalinen tulevaisuuden kouluverkon kannalta? Kaavoitus ja sivistys on saatava toimimaan johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti entistä enemmän yhdessä. Kenelle markkinoimme kaavoitettuja, kehittyviä kyliä, jos niissä ei ole tarjolla palveluita tuleville asukkaille? Tavoitteenahan on, että kaupungin tilat ovat tehokkaassa käytössä, ja että jatkossakin oppilaaksiottoalueita tarkastellaan säännöllisesti.

Annetaan kouluille toistaiseksi työrauha niin kauan kuin selkeää ja järkevää kokonaisuutta ja rahaa ei ole tarjolla. Pelifraasein nyt on otettava aikalisä ja mietittävä strategia uudelleen, mitä ollaan kehittämässä ja mitä säästämässä.

Silja Metsola (valt. KOK)
Nina Uski (valt. KOK)
Markku Välimäki (valt. KOK)
Raija Tölkkö (valt. KOK)
Pekka Malin (valt. KOK)
Jere Riikonen (valt. KD)
Juha Kittilä (varavalt. KOK)
Reijo Mokka (varavalt. KOK)
Camilla Antas (KOK)
Anna Granfelt (KOK)
Hilkka-Leena Orava (KOK)
Joel Karvinen (KOK)

Aikalisä kouluverkolle, parempi suunnitelma lapsille