Haulikolla ammuttua kaavoitusta

Markku Välimäki

Kaupunginvaltuusto 27.4.2016

Asia:kaavoituskatsaus

Arvoisa puheenjohtaja

Aluksi ajattelin, että onko valtuustotasolla tältä osin mitään painoarvoa käydä ylipäätänsä keskustelua tiedoksi tulleesta kaavoitusraportista. Kun valtuutettu kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Englundin mielestä kaavoituspäällikkö Löytönen on Jumalasta seuraava meille suotu kaavoituksen kapellimestari niin eiköhän vaan jatketa pulisematta Citymarkettisuunnittelua yhdelle Porvoon arvokkaimmista paikoista kansalliseen

kaupunkipuistoon sijoittuvaan paikkaan, Haikkoon metsiä ja Epoon kivitarhaa unohtamatta. No ei nyt sentään.
Aidosti pitäisi nähdä ja saada valtuustotasollakin ratkaistavaksi mikä on tärkeysjärjestys aikatauluineen kaavoitustyölle ja jolloin toisenlainenkin

kokonaisnäkemys ohjaisi niukoiksi väitettyjen kaavoitusresurssien kohdentumista entistä tehokkaammin.
Kaupunginvaltuustolle on saatettu jokavuotiseen tapaan tiedoksi kaavoituskatsaus vuonna 2016. Kaavoitustyöllä on äärimmäisen keskeinen ja laaja merkitys kaupunkimme kehitystyössä sen säädellessä niin julkisen hallinnon omaa toimintaa kuin tietenkin elinkeinoelämää mitä suuremassa määrin. Sen merkitys on todella keskeinen nykyisten asukkaiden ja mahdollisten tulevien porvoolaisten kannalta unohtamatta tietenkään valtavaa taloudellista vaikuttavuutta. Tämän illan kokouksessa esillä oleva  Porvoon vetovoimaselvityskin antaa perusteet siihen. Pitkällä aikajänteellä kun tarkastelee raporttiaineistoa, sen sisältöä ja sen osien aikataulua niin joutuu toistamaan näkemystä siitä, että pidetäänkö yllä tässä liian isoa ja varsinkin melkoisen hajanaista kokonaisuutta samanaikaisesti. Jotenkin mieleen tulee ajatus kaavoitusviranomaisten haluavan listata kaikki mahdollinen tähän katsaukseen ja sitä kautta rauhoitella päätöksentekijöitä, ettei mikään kivi kaavoitusmielessä ole jäänyt kääntämättä.  Prosessissa on tai ainakin kohdeluetteloituna laskentatavasta riippuen kymmenittäin osayleiskaavaa, asema- ja rantakaavaa ja  uusia tulee heti jonkun toteutuneen tilalle kaavoittajien innovaattorikoneesta työohjelmaan vuosittain. Karttapallukoita katsoessa ja painopisteitä sekä priorisointia miettiessä näyttää siltä, että yli 650 neliökilometrin alueelle olisi kuin haulikolla ammuttu kohteita.

Kaupunginvaltuuston strateginen linjaus ja pääpaino ainakin aiemmin on perustunut keskusta-alue-länsiakseliajattelulle, mutta katsauksen perusteella voisi edelleenkin kuten viime vuonna totesin ymmärtää  ja tulkita toisenlaisena painotuksena. Mistä on kyse. Maanhankintapolitiikan ja toteutuksen epäonnistumisestako seurausta ?

Puheenjohtaja  Ordförande

Kuluvana vuonna luvataan käsittelyymme tulevan useitakin asukkaiden tuntoja herkistäviä kaavoitusratkaisuja ja samalla myös päättäjien mieltä lämmittäviä. Esimerkkinä tästä on jokirannan ja Taidetehtaan väliin nyt esille tuotu Citymarket-Hotelliajatus. Kuinka pitkälle tätä hanketta viedään kaavoittajien toimesta pelkästään tämän raportin eräänlaisella oletuksella, että kun se on tähän präntätty niin se on ikään kuin henkisesti siunattu. Eikö ensin pitäisi ratkaista valtuustotason päätöksin annetaanko tälle hankkeelle oikeasti vihreää valoa eikä niin, että oletetaan automaattisesti virkamiesjohdossa ja eräiden innokkaiden poliitikkojen tuellakin asian etenevän muitta mutkitta. Uusimaalehdessä ovat muun muassa sen oivalliset kolumnistit Kaj Bärlund ja Risto Anttonen olleet aivan päinvastaista mieltä ja heidän näkemyksiinsä ja perusteluihin on ollut tosi helppo jo tässä vaiheessa yhtyä. Hanketta vastustava kansalaisfoorumikin on jo ajat sitten käynnistynyt ja sekin tietää hankaluuksia tämän asemakaavan muutoksen toteutumiselle. Väitän että tämän aivan liian suuren hankkeen toteutuminen huippuherkälle ranta-alueelle tulee toteutuessaan aikaansaamaan valtavan liikennekaaoksen konsulttien vastaväitteistä huolimatta. Miksei Näsin VBO:n viereiset alueet ole kelvanneet. Tässä kuten monissa muissakin tapauksissa mielestäni kaavoitusviranomaiset menevät ikään kuin ahteri edellä puuhun.

Arvoisa puheenjohtaja

No sitten ne taloudelliset vaikutukset. Ne ovat todella merkittävät ei pelkästään maanhankinnan kautta vaan nimenomaan kunnallistekniikan toteuttamisen myötä.

Kunnallistekniikan kustannusperustelut tulee saattaa keskiöön silloin kun kaavoitusohjelmaa laaditaan tai sitä tarkistetaan.

Tältä osin allekirjoittaneelle on muodostunut vahva epäilys siitä, ettei kunnallisteknisiin investointeihin riitä nykyiset resurssit alkuunkaan vaan juostaan niin kutsutusti jälkijunassa sen minkä ehtii. Ollaan jo nyt melkoisessa korjausvelkakierteessä.  Samanaikaisesti avataan uusia alueita monipuolisuuden vaalimisen ja tarjonnan merkityksessä, mutta useat ovat ja jäävät keskeneräisiksi jopa vuosiksi. Panostetaan katuihin, veteen, viemäriin jne kuten pitääkin, mutta asukkaat tulevat tai jos tulevat niin usein pitkällä viipeellä. Eivät ainakaan tule maksavina asiakkaina suunnitellussa ja odotetussa laajuudessa. Investoituja euroja makaa siis melkoisesti hyödyntämättöminä ja tuottamattomina. Tällä haluan korostaa sitä, että tehtävien kaavoitusratkaisujen tulee kulkea käsi kädessä ajallisesti olemassa olevien ja odotettujen rakentamistarpeiden ja trendien myötä ja kansallisten kuin myös porvoolaisten markkinaodotusten kanssa. Tästä ikävänä todisteena on se, että useita myös yksityisten rakennuttajien kohteita seisoo paikallaan odottamassa parempia aikoja, eräiltä osin myös rumentamasta kaupunkikuvaa.  Niin kaupunkikin kuin yksityiset sijoittajat markkinoivat  tontteja ja asuntokohteitaan kyllä ponnekkaasti ja hyvin, mutta kaupaksi eivät ne näytä käyvän  riittävällä vauhdilla vaikka kuinka soisi toivoisi onnistumisia.

Arvoisa puheenjohtaja

Vielä lopuksi nostan esille täsmälleen samoin sanoin valtuuston käsitellessä kaavoituskatsausta kuin kolme vuotta sitten pari huomiota. Noin 7 vuotta sitten tehtiin omaisuuden realisointipäätöksiä joihin sisältyi muun muassa Valtimon talo ja Kunnantalo Rihkamatorin vieressä. Johtopäätöksenä oli, että Rihkamatorin kaavamuutos laaditaan ripeästi ja näistä kiinteistöistä omana omistuksena päästäisiin eroon. Mitään ei ole tapahtunut ellei sitä, että omia vuokralaisia Valtimontalosta saatiin lähtemään ripeästi ulos talosta ja perusteltiin myös sillä, että myyntiedellytykset sitä myötä mahdollistuisivat. Tällä hetkellä talo on täyttynyt takaisin uusista ja vanhoistakin vuokralaisista.

Kysyn  apulaiskaupunginjohtaja Fredrik v. Schoultzilta miksi tilanne on edellä olevan kaltainen ja mitä juuri nyt Rihkamatorin kaavoitusasiassa tehdään jos tehdään ja millä aikataululla asemakaavan muutos etenisi kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi.

Kaupungin taloudelliselta kannalta voisi nostaa useita muitakin kohteita katsauksesta priorisoinnin kärkihankkeiksi, jotka nyt ovat lepoasennossa. Työn alle tulisi saattaa mitä pikimmiten Lundinkadun terveysaseman korttelin kaavoitustyö ja sen saattaminen tukemaan ja kasvattamaan osaltaan keskustan aivan liian niukkaa asukasmäärää. Nimenkin voisi samalla uudistaa.

Ja aivan lopuksi kaupunkisuunnitteluosastolle ote Uusmaalaisten laulusta harjoiteltavaksi ja ohjenuoraksikin: Missä maat on mainioimmat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaampata rantaa! Missä virrat viehkeämmät, salmet seljänteet, maa meri aulihimmin aarteitansa antaa!

Haulikolla ammuttua kaavoitusta