Kouluruoka – maittavaa vai ei?

Onko lapsesi nälkäinen koulupäivän jälkeen? Onko lapsesi ärtynyt ja väsynyt, energia lopussa,
keskittyminen herpaantuu? Kertooko lapsesi ettei päivän ruoka oikein maistunut?
Jäikö päivän tärkeimmät ateriat ravintoarvoineen nauttimatta? Annoitko ruokarahaa pikaruokaan ja makeisiin? Onko lapsesi levoton ja rauhaton koulussa?
Ravinnolla on iso merkitys lapsesi hyvinvointiin koulussa. Ja unohtamatta kotona saatavaa aamupalaa.
Kouluruoka ei ole ainoa ruoka päivässä. Laihduttajallekin sanotaan että pitää syödä 3-4 tunnin välein, entä lapsesi syökö hän riittävästi kasvavassa iässä?
Nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneet lähiruuasta, ruuanlaitosta ja varmasti vaatimustaso aterian suhteen on muuttunut hyvin paljon siitä kun itse olin nuori. Lapsiperheet matkustelevat, ja matkoilla syntyy myös uusia ravintotuttavuuksia jopa suosikkiruuaksi. Entä luokkatoverit joilla on etninen ruokatausta, tuovat uusia mielenkiintoisia ravintotuttavuuksia lautaselle?
Valtavalle massalle on toki haastavaa tehdä makoisaa sekä vielä terveellistä lounasta. Mutta onko kouluravinnon kehittämiseen todella panostettu huomioiden ravintotutkimukset, -muutokset lasten ja nuorten ruokailussa, lasten ja nuorten kehittyminen entisajan koululaisesta aktiiviseksi asiakkaaksi? Osallistetaanko lapsia ja nuoria kouluviikon ravinnon suunnitteluun ja ideointiin vai mätetäänkö lautaselle niin kuin ennenkin on tehty?
Kuuntelin aikoinaan Kotkan suurkeittiön innostunutta johtoa ja mietin, että sillä asenteella millä he halusivat kehittää koulujen ruokakulttuuria osallistaen nuoria mukaan suunnitteluun. Tuollainen ajatusmaailma pitäisi saada siirrettyä myös meidän koululaisten ja virkamiesten yhteistyöhön
kouluruuan kehittämiseksi. Keskuskeittiön rakennustyöt edistyy, mutta löytyykö into ja palo nostaa porvoolaisten koululaisten
ravintokulttuuria?
Olen kuullut opettajilta, että kouluihin tilataan maksimimäärät annoksia joista päätyy pakkikaupalla (siis vaikka 5-6 isoa pakkia) koskemattomana suoraan roskikseen. Ihan järkyttävää haaskausta ympäristöäkin ajatellen, saatikka että ihmisiä joutuu jonottamaan ruokaa leipäjonossa! Miten ruokamäärät mitoitetaan? Järki sanoo että menekin mukaan. Esimerkiksi netti voisi mahdollistaa kyselyt etukäteen lapsille/nuorille, jolloin keittiön on helpompi suunnitella  tilattavat määrät kuukaisiksi eteenpäin.
Nina Uski (KOK)
kaupunginvaltuutettu
sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja
Kouluruoka – maittavaa vai ei?