Mielipidekirjoitus Uusimaassa 2.3.2016: Opetustyö muutoksen myllerryksessä

Olemme Porvoon Kokoomuksessa pohtineet koulujen haasteita selvitä tulevista vuosista. Opetuksesta on säädetty perustuslaissa ja se on yksi kunnan tärkeimmistä ja vaativimmista tehtävistä. Kun valtionosuudet pienenevät entisestään, jopa miljoonia, on pakko miettiä, miten huolehtia opetuksesta ja koulutuksesta parhaalla mahdollisella tavalla.
Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön tänä vuonna, ja aiheuttaa paljon muutoksia. Opettajat tarvitsevat uusia valmiuksia opetustyöhön: kasvava digitalisoituminen. Opettajalta vaaditaan mediavalmiuksia ohjata mm. arvioimaan ja käsittelemään tietoa uusin keinoin ja välinein. Koulujen nopeat ja kattavat nettiyhteydet ovat minimivaatimus opetukselle. Ylioppilaskirjoituksia ei voida enää järjestää ilman varmoja yhteyksiä. Nykyinen keskitetty järjestelmä tuntuu kalliilta ja onko se paras vaihtoehto kaupungille? Keskitetty järjestelmä rajoittaa uudistumista ja luovuutta opetustyössä, oppilaitokset eivät tarvitse jäykkiä tietoturvaratkaisuja.
Opettamisen lisäksi opettajat tukevat vanhempia lasten kasvattamisessa. Opettajien näkemysten huomioiminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet näyttävät olevan kuitenkin pienet päätöksentekoprosessissa.
Monilla työpaikoilla huolehditaan ja pidetään tärkeänä työntekijöiden hyvinvointia ja työolosuhteita, näistä säädetään lailla, asetuksilla ja säädöksillä. Porvoossa vaikuttaa siltä, että opettajan rooli ja opetustyö on aliarvioitua ja työsuojelullisesti lainsuojatonta: koulujen sisäilmaongelmat, säästöt tuntikehyksissä ja opetusryhmissä.
Suurin osa sivistystoimen rahoista käytetään muuhun kuin opetukseen (42%). Vuokrat, hallintopalvelumaksut, ruuat ja koulukuljetukset vievät joka vuosi isomman siivun (58%). On syytä tarkastella tilapalveluyksikön tehokkuutta ja palvelun laatua vuokrien noustessa kokoa ajan. Sivistystoimessa tutkittiin Porvoon kouluverkon tilojen määrää. Opettajat olisivat valmiita tinkimään seinistä ja tilojen määrästä. Tästä hyvä esimerkki on mm. toisen asteen koulutus. Opettajat ja oppilaat olivat valmiita yhteiscampukseen.
Porvoossa on käynnissä parhaillaan valtava investointihanke koulujen kiinteistöjen uudistuksessa. Onko enää järkevää rakentaa pysyviä kiinteistöjä, jos kouluja tarvitaankin vuosien päästä jossain toisella puolella kaupunkia? Moni oppilas opiskelee parakkikouluissa. Entä jos siirryttäisiin parakkivuokrauksesta ns. elementtikouluihin, jotka vastaisivat muutostarpeisiin joustavammin?
Tarvitsemme mieluummin monitoimirakennuksia, jotka toimisivat päivisin kouluina ja esimerkiksi ikäihmisten kokoontumispaikkoina, ja iltaisin sekä viikonloppuisin kerho- ja harrastetiloina. Tarjolla voisi olla myös työ- ja juhlatiloja vuokrattavaksi. Tämä vaatii toisenlaista resursointia ja palvelualttiutta tarjota tiloja. Palvelut muotoillaan sellaisiksi kuin niitä tarvitaan, asiakaslähtöisemmäksi.
Porvoo tarvitsee lapsilleen strategisemman otteen ja eteenpäin visioivan sivistystoimen, jossa tuetaan oikeasti oppilaiden oppimista ja opettajien arvokasta työtä seuraavan sukupolven taitoja varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti ryhmän kehittämään peruskoulua, jotta se olisi maailman paras 2020-luvun maailmassa. Nykyinenkään lainsäädäntö ei rajoita opetustyön luovuutta vaan jopa mahdollistaa uusia ratkaisuvaihtoehtoja.

Porvoon Kokoomus
Silja Metsola, pj. kaupuginvaltuutettu (KOK)
Thai Quach, suomenkielisen koulujaoston pj. kaupunginvaltuutettu (KOK)
Nina Uski, sivistyslautakunnan varapj. kaupunginvaltuutettu (KOK)
Juha Kittilä, sivistyslautakunnan jäsen, varavaltuutettu (KOK)

Mielipidekirjoitus Uusimaassa 2.3.2016: Opetustyö muutoksen myllerryksessä