Silja Metsola: Yksin kotona vai laitoksessa

Kotihoitoa pidetään sekä edullisempana että parempana vaihtoehtona vanheta arvokkaasti. Ihmisten vanhetessa kotonaan, kotihoidosta on tullut ympärivuorokautisen laitoshoidon korvike.

Kotona hoidetaan yhä enemmän huonokuntoisempia vanhuksia, hoitoaikaan menee paljon enemmän aikaa. Päivän rytmitys tapahtuu kotihoidon aikataulujen mukaan: milloin jaetaan lääkkeet, käydään pesulla, saadaan iltapala ja mennään nukkumaan. Hoitajan kiireinen asenne ja käytös heijastuu hoidettavaan. Korona on lisännyt omat haasteensa hoitotyöhön.

Onko kotihoito enää järkevä ja edullinen toimintamalli kun vanhuksen luona käydään useita kertoja päivässä? Porvoo on laaja-alue, josta merkittävä määrä on maaseutuasumista. Hoitajat surffaavat autoilla pitkin Porvoon aluetta. Nyt lumimyräkän aikaan ei vanhuksen luokse edes päässyt, kun tiet olivat tukossa! Kun kotona asuva vanhus on liikuntakyvytön, pyörätuolissa, sairaana, onko hänellä silloin turvallista olla yksin kotona? Turvattomuus kotona on yhä enemmän ajankohtainen lisääntyvän rikollisuuden myötä.

Kotona asuminen merkitsee yksinäisyyttä, jos puolisoa tai elämänkumppania ei enää ole tai hän on jo laitoshoidossa. Yksinäisyys lisää masennusta. Avioparin erottaminen vuosien yhteisen liiton jälkeen (toinen laitoksessa, toinen kotona), tuntuu epäinhimilliseltä.

Mahdollinen sote-uudistus tulee olemaan iso muutos kuntien taloudessa ja hoitoprosesseissa. Viekö tuleva hoitajamitoitus pois resurssit kotihoidosta? Alan ongelmat: hoitajapula, hoitajien vaihtuvuus, huono palkkaus, osaaminen, johtaminen ja motivaation puute. Kun laitoshoitopaikkoja on vähennetty, kotihoidon hoitajamitoitus on jäänyt jälkeen muutoksessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan vanhuspalvelulain uudistuksen toista vaihetta, jossa tarkoituksena on keskittyä kotihoidon tilanteen parantamiseen. Yksi lähtökohdista on kotihoidon henkilöstön riittävyyden vahvistaminen. Mistä saamme riittävästi henkilökuntaa kotihoitoon, kun sitä ei ole saatavilla muihinkaan hoitoyksiköihin?

Kotihoidon tilanteen parantamiseksi pitää tarkastella kotihoidon kriteerejä uudelleen: Kodin sopivuus hoitopaikaksi ympärivuorokautiseen hoitoon, esteettömyys, hygieniatilat, sijainti ja palvelujen saatavuus huomioitava paremmin osana hoitosuunnitelmaa vanhuksen sairauden ja kunnon lisäksi. Virikkeellisyys ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä vanhukselle.

Porvoo ikääntyy, mikä tarkoittaa, että tarvitsemme yhä enemmän ratkaisuja ikäihmisten turvalliseen elämiseen kotona. Koti voi olla myös senioritalossa, palvelukodissa ja laitosmaisessa hoidossa. Yhteisöasuminen mahdollistaa seuran, palvelut ovat lähellä ja mahdollisuus osallistua virikkeelliseen päivätoimintaan Ikäihmisille sopivaa rakennuskantaa mm. senioriasumista tarvitaan Porvoon asuntostrategiassa jatkossakin. Mutta vastaako SOTE ikäihmisten asuntotarpeisiin, jos se ei ole jatkossa enää kaupungin vastuulla?

Silja Metsola, Porvoo
entinen omaishoitaja

Kirjoitus on julkaistu Itäväylä-lehdessä 17.2.2021

Silja Metsola: Yksin kotona vai laitoksessa