Sisäinen turvallisuus vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin.

Sisäinen turvallisuus on noussut yhdeksi tärkeäksi pääteemaksi eduskuntavaaleissa. Sisäinen turvallisuus koskettaa sekä kotimaan asioita että maailmanlaajuisesti, ja se koskettaa meitä jokaista.

Kansanedustaja Kari Tolvanen on taustaltaan poliisi ja kenttätyö väkivaltarikosten parissa sai hänet aikoinaan ehdolle eduskuntavaaleissa. ”Halu auttaa ja tukea väkivallan uhreja ja miten he saisivat paremmin oikeutta”. Tolvanen on jättämässä eduskunnan tämän kauden jälkeen mutta edelleen tarvitaan alan osaajia jatkamaan tätä työtä Arkadianmäellä. Tolvasen mukaan meillä on maailman turvallisin maa mutta meilläkin on haasteita ja pitää tehdä töitä, että näin on myös jatkossa.

Ukrainan tilanne, tuki ja avustaminen on todella tärkeää, kun arvaamaton Venäjän johto hyökkää ja alistaa naapurikansoja. Suomikin on saanut tutaa oman osansa ja se on pelästyttänyt. Emme eläkään enää lintukodossa maailman onnellisempana kansana. ”Olemme joutuneet kiristämään rajavalvontaa, säätämään lainsäädäntöä turvapaikan hakijoiden osalta. Tiedustelut, kyberhyökkäykset, sähkönjakelun kapasiteettiongelmat sekä uhkakuvat kaduilla ovat muuttuneet”, luettelee Tolvanen. Sisäinen turvallisuus vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin.

Porvoolainen kansanedustajaehdokas, kaupunginvaltuutettu Seppo Ijäs on myös poliisi. ”Työ nuorten parissa, jengiytyminen eivät ole hirveän kaukana naapurimaan tapahtumista, toteaa Ijäs. Ijäs haluaa vaikuttaa lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointiin. ”Nuorten ahdistus, mielenterveysongelmat, päihteet ja erityisesti huumeet ovat suuri huolenaihe, ja näihin pitää voida vaikuttaa ennaltaehkäisevästi”, sanoo Ijäs. ”Tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä nuoren ohjaamiseksi takaisin oikeaan suuntaan. Tarvitaan sosiaalityön ammattilaisia, poliisia ja pelastushenkilökuntaa.” Ijäksen mukaan työ pitää aloittaa jo varhaiskasvatuksen puolella, kun ensimmäiset merkit ongelmista ja oireista ilmenevät. ”Sosiaalinen pääoma alkaa varhaiskasvatuksessa”. Valtaosalla nuoria menee hyvin mutta pienellä osalla menee entistä huonommin.

Kannabis-huumeen laillistaminen puhuttaa näissäkin vaaleissa. Sekä Ijäs että Tolvanen vastustavat sen laillistamista. Tolvasen mukaan huumeet ja päihteet lisääntyvät koko ajan. ”Jätevesitutkimuksissa on havaittu huumeiden kasvava osuus jätevesissä.”

Huumeiden vaikutusta vähätellään mutta molemmat toteavat, että 4 – 5 vuotta menee ihan mukavasti mutta sitten koukkuun jääneellä alkaa alamäki. Kumpikaan ei myöskään kannata huumeiden käyttöhuoneita. Jokainen huumeiden käyttäjä aloittaa kannabiksella ja siirtyy sitten vaarallisempiin huumeisiin. Hinta on kova, tarvitaan yhä enemmän rahaa ja se johtaa sekä rikoksiin että itsensä myymiseen. Ijäksen mukaan nuorimmat käyttäjät ovat jopa 12-vuotiaita. Myöskään huumeiden käyttäjät eivät kannata kannabiksen vapauttamista. Tolvasen mukaan valistusta ja informaatiota pitää viedä alakoulun 5.- 6.-luokkalaisille ennen kuin he siirtyvät yläkoulumaailmaan. Valitettavasti poliisien resurssit eivät tällä hetkellä riitä mennä varhaisteini-ikäisille puhumaan huumeiden vaarallisuudesta. ”Se olisi erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä”, toteaa Ijäs.

Keskustelussa nousevat esiin maahanmuuton kotouttamisen haasteet. ”Maahanmuuttajalasten kielitaidon kehittyminen, maahanmuuttajaäitien kannustaminen opiskelemaan ja työelämään pois kodin seinien sisältä. Naiset ovat avainasemassa, miten kotouttaminen onnistuu”, toteaa Tolvanen. Tolvanen pitää huonona ulkomaalaislakia, jota on tämän hallituksen aikana lievennetty, se on johtanut väärinkäyttöihin. ”Pitää osata erottaa oikeasti apua tarvitsevat”, painottaa Tolvanen.

Asenne on alkanut täälläkin muuttua ja rajoituksia tarvitaan. Esimerkkejä voidaan ottaa Tanskasta, jossa on ollut samanlaisia ongelmia kuin Ruotsissa mutta niihin on tartuttu kovemmin ja tehty korjausliikkeitä, mm. aseiden kantoon on tullut rajoituksia ja varhainen puuttuminen on osa työtä.

Segregaatio on iso ongelma Ruotsissa, jossa maahanmuutto on aiheuttanut sen, että kaupunginosassa saattaa kolmasosa olla maahanmuuttajia. Tätä ilmiötä halutaan estää Suomessa ja siihen tarvitaan toimintamalleja, jotta maahanmuuttajat pääsevät paremmin sopeutumaan osaksi suomalaista yhteisöä ja kulttuuria.

Sekä Tolvanen että Ijäs ovat huolissaan riittävistä resursseista. Ongelmana on myös se että poliisi- ja pelastusalalle valmistuu liian vähän ammattilaisia. Alalle hakeutuvien fyysinen kunto ei riitä läpäisemään alan testejä ja koulutuspaikat jäävät täyttämättä. Poliisikoulutuksessa on 400 aloituspaikkaa ja pelastusalalle tarvitaan 2400-2500 koulutettua palomiestä ja pelastajaa.

Kari Tolvanen ja Seppo Ijäs olivat puhujina Suomen turvallisuus ja tulevaisuus -seminaarissa torstai-iltana 26.1.2023 Cafe Cabriolessa Porvoossa. Tilaisuuden järjesti Porvoon Kokoomus.

Jutun kirjoittanut: Silja Metsola